Äidin
vanha Kotiruokaa keittokirja oli aikoinaan kovassa käytössä. Ei kirjan
keltaisista kansista ole muuta kuin muistot jäljellä. Nykyään keittokirjat on
jääneet unholaan kun ohjeet saa niin
kätevästi netistä.
Tämän pikkusen kirjan sain eräänä äitienpäivänä...
Voi ihanuus tuota pikkukirjaa ja jotain sympaattista on myös tuossa keittokirjassakin. <3 Kun on tarpeeksi ruma niin se voi olla kaunista! ..siinäpä meille muuten jollekin kertaa teema makrotexiin, pistänpä ajatuksen muhimaan. :D
VastaaPoistaMinulla on tuollainen kannellinen, joka ainakin joulun alla ilmestyy keittiön pöydälle. Kannetkin on riipustettu täyteen reseptejä.
VastaaPoistaKäytössä kirjatkin kuluu, mutta hyvät lauseet harvemmin ;)
VastaaPoistaKirjan pienuus ei haittaa, kun sisällä on tärkeää asiaa. Ihana vastaus.
VastaaPoistaMinullkin on tuo keittokirja printönä ja jopa käytössä toisinaan. Vanhan ajan resepteissä on hyviä ideoita.
VastaaPoistaLiikuttavan suloinen keittokiraja, täynnä muistoja?!
VastaaPoistaÄidin keittokirja on ollut kovasti käytössa. Pikkukirja on söpö.
VastaaPoistaNäyttää että keittokirja on ollut ahkerassa käytössä.
VastaaPoistaPerintökeittokirja on tärkeä, sillä sen ohjeisiin sisältyy monia makumuistoja lapsuudesta. Joskus olen ajatellut että pitäisi ottaa asiakseen kokeilla ohjeita noista upeista vanhoista kirjoista.
VastaaPoistaSuloisista suloisin pikkukirja!
Jotakin kaunista on tuossa Ahkerasti käytetyssä keittokirjassa, ilmeisesti on ollut hyviä reseptejä ja kuva oli ihastuttava, tuli vanha aika mieleen:) Pieni kirja oli hurmaavasti kuvattu sekin. On ihana kun lapsi muistaa äitiä.
VastaaPoista