Asumme
1952 valmistuneessa mieheni papan rakentamassa talossa. 1984 kun muutimme
tänne saimme paljon tavaraa jotka ovat edelleen käytössä koristeesinenä ja
hyötykäytössäkin.
Kasettimusiikkia kuuneltiin minun nuoruudessani ja vielä 90 luvulla nyt sekin on jo nostalgia.
Jos jossain on nostalgiaa niin vanhoissa elokuvissa. Suomisen perheen seikkailut on todella hauskaa katsottavaa.
Viikon loppuna pesin, korjasin lasten vanhat pehmot vaatehuoneen kätköistä. Oli aika nostalgista puuhaa, Mieleen tuli kuvia kun lapset ne savat ja kuinka jotkut olivat rakkaampia kuin toiset. Toivottavasti ne löytävät kirpputorin kautta uuden kodin ja ovat yhtä rakkaita uusille omistajilleen.
Tämä Nalle vanhus kuuluu talon kalustoon. Mieheni sai sen pikkupoikkana 1959-1960 luvulla.
Täällä lisäää
nostalgiaa
söpö nalle taitaa olla kaikkein rakkain. jotenkin vain nuo nallet ovat sukupolvista toiseen kiinnostavat pehmolelut
VastaaPoistaVoi miten kauniita esineitä olet kuvannut. Ja että jollain on vielä jäljellä C-kasetteja. Hienoja kuvia.
VastaaPoistaT. Täysin arkista
Kaunis nalle, selvästi hellyydellä pidetty.
VastaaPoistaAivan ihania esineitä olet kuvannut. ♥
VastaaPoistaAina kun käyn vierailulla blogissasi, ihastelen krassikuvaa vasemmalla sivupalkissa. Kuva on kaunis, ja minulle krassit ovat kaikista nostalgisimpia kukkia, liittyvät niin lapsuuteeni.
Upean kauniita ja niin nostalgisia kuvia ihanista tavaroista:)
VastaaPoistaMukavat kuvat. Lasten vanhoissa pehmoissa on sitä jotain.
VastaaPoistaHih, sullakin noita kasetteja!:D Nalle on varmasti sellainen aarre, ettei siitä voi mitenkään luopua?!
VastaaPoistaHurmaava kokoelma nostalgiaa. Nalle on söpöäkin söpömpi :)
VastaaPoistaToivottavasti tuo vanha lyhty pysyy aina ajattomana.
Meillä on sentapaiset jouluvalot. Pitääkin kohta ripustaa
jotta saa nauttia niistä kauan syksyn hämärinä aamuina.
Aivan ihania!!!
VastaaPoistaKivoja on sinunkin muistot.
VastaaPoistaIhania kuvia!
VastaaPoistaMelkoinen pläjäys nostalgiaa!
VastaaPoista